Troian

Uskonnot

Troianin ja lähialueiden kansojen keskuudessa tunnetaan runsaasti erilaisia uskontoja, elämänkatsomuksia sekä uskomuksiakin. Näistä yleisimmät ovat lähinnä ihmisten Äidin ja Soturin usko, marbwahralaisuus eli lohikäärmeuskonto, sekä Pohjois-Troianin vanha Äitimaan palvonta. Muiden lajien parissa uskontoihin liittyy usein hieman toisenlaisia sävyjä, esimerkkeinä kääpiöiden esivanhempien kunnioitus, merlemin parissa melko yleinen uskonnottomuus, sekä sayonaheimojen tapa kunnioittaa tai palvoa luontoa.

Äiti ja Soturi on etenkin Troianin ja Rothwynin ihmisväestön harjoittama uskonto, jossa palvotaan kahta jumalaa: lempeää ja rakastavaa Äitiä, sekä tämän poikaa Soturia. Uskonto on käytännössä tietynlainen yhteensulauma vanhoja uskomuksia, ja sillä on yhä vahva asema Troianin valtakunnassa.
Äidille ja Soturille pyhitettyjä luostareita ja kirkkoja löytyy runsaasti eri puolilta niin etelää kuin pohjoistakin.

Marbwahralaisuus on etelässä, etenkin Maynassa, levinnyt uskonto, jonka jäsenet palvovat lohikäärmejumala Marbwahraa sekä tämän luomia kolmeatoista muuta lohikäärmettä. Marbwahralaiset muodostavat tiiviitä yhteisöjä, joita kutsuvat rukouspiireiksi. He pitävät aurinkoa ja tulta pyhänä, ja palvontamenoihin kuuluukin rukoilu aamuin illoin, sekä erilaisten uhrilahjojen polttaminen tulessa.
Punakaapuiset Marbwahran vihityt, lohikäärmepapit, johtavat rukouspiirejä, tekevät käännytystyötä ja tuntevat tulen hallitsemisen salaisuuden.

Äitimaa on vanha, usein feminiiniseksi luonnonvoimaksi tai vastaavaksi kuvattu jumaluus, joka on jo osin sulautunut Äidin ja Soturin Äitiin. Äitimaan palvonta ei ole kovinkaan yhtenevää, mutta se on säilynyt perimätietona etenkin parantajien toimesta näiden siirtäessä uskomuksensa parantamistaitojen lisäksi eteenpäin oppilailleen.

Lue lisää


Kielet ja kirjallisuus

Kielet

Troianissa, sekä sen naapurivaltioissa Rothwynissä, Ensessä ja Maynassa puhuttu valtakieli tunnetaan nimellä hagram, mutta sitä kutsutaan etenkin ihmisten parissa myös yleiskieleksi.
Valtaosa Troianin ihmisistä, fauneista ja kentaureista puhuu äidinkielenään jotakin hagramin murretta.

Muita mainittavia kieliä Troianissa ja sen lähialueilla ovat haltioiden laajalle levinnyt eldalie murteineen, Na'wein ihmisten parissa puhuttu seweh, sekä Bardemvuorten kääpiökieli.

Luku- ja kirjoitustaito

Hagramin luku- ja kirjoitustaito on Troianissa edelleen melko yleistä, vaikka sodan runtelemassa maassa yhä harvemmalla on mahdollisuus oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Koska hagram, eldalie, seweh ja Bardemvuorten kääpiökieli kirjoitetaan kaikki erilaisilla kirjoitusmerkeillä, ei luku- ja kirjoitustaito yhdessä kielessä myöskään käänny suoraan kyvyksi lukea tai kirjoittaa muita yleisimpiä Troianin kieliä.

Kaikkein yleisintä lukutaito on merlem-haltioiden, faunien, sekä Bardemvuorten kääpiöiden keskuudessa, joista ehdottomasti suurin osa on luku- ja kirjoitustaitoisia: lähes jokainen osaa lukea ja kirjoittaa vähintään omalla äidinkielellään, monet myös hagramiksi.
Myös ihmisistä useat osaavat lukea vähintään välttävästi ja kirjoittaa oman nimensä, sillä I'ranlyenin kuningashuone on suosinut ja tukenut erittäin avokätisesti luostarien ja kiertelevien kyläpappien opetustoimintaa viimeisen vuosisadan aikana. Hullun kuninkaan ja viimeisimmän sodan jäljiltä opetus on kuitenkin pääosin loppunut, ja yhä harvempi ihminen oppii lukemaan ja kirjoittamaan.

Harvinaisinta lukutaito lienee ehdottomasti kentaurien keskuudessa, sillä kovin harva heistä on omaksunut ajatuksen siitä, että kirjojen selaaminen olisi millään tavalla tärkeää. Myös muiden haltiaheimojen lukutaidot vaihtelevat suuresti ja riippuvat lähinnä heimon omasta kulttuurista: monet siirtävät tietojaan eteenpäin suullisena traditiona, eivätkä lukutaito tai edes hagramin puhuminen ole sayonalle tai karsahille välttämättä kovinkaan tärkeitä.

Kirjallisuus

Paperi ja pergamentti ovat Troianissa varsin kalliita materiaaleja, ja myös kirjat ovat kohtalaisen arvokkaita. Kirjoja osataan jo painaa, mutta käytetty tekniikka on varsin alkeellista eikä kovinkaan laajalle levinnyttä. Useimmat kirjat ovat näin käsin kopioituja, minkä vuoksi ne voivat olla hyvinkin hintavia.
Kirjoja paljon yleisempiä ovatkin erilaiset kirjeet, lehtiset ja pamfletit, joiden tekeminen ja kopioiminen (sekä levittäminenkin) on paljon nopeampaa - ja kallista paperia tarvitaan paljon vähemmän.

Troianin kirjallisuus


Ajanlasku

Troianin maailman vuosi kestää 365 päivää, ja vuodessa on 12 kuukautta. Viikkoja tai viikonpäiviä ei tunneta, vaan päivien kulku lasketaan yleensä jokaisen kuukauden alusta (esim. "kuudes päivä", "kymmenes päivä").

Tarkempi ajan laskeminen ei ole harvinaista, muttei kovin yleistäkään. Käytetyt, yleensä tunteja laskevat kellot ovat lähinnä vesi- tai aurinkokelloja, mutta myös muutamia painoilla toimivia mekaanisia kelloja on käytössä, esim. Tremasin tuomioistuimen kellotorni.
Yleisesti kansoista aikaa laskevat intohimoisimmin kääpiöt, jotka ovat kehittäneet tarkimmat mekaaniset kellotkin lähinnä kaivostoimintansa takia - aurinkokello kun ei toimi maan alla. Pääosa ihmisistä, fauneista ja kentaureista elää yhä auringonnousujen ja laskujen mukaan, kun taas pitkäikäisten haltioiden näkökulmasta ajan kovin tarkka laskeminen ei yleensä ole kiinnostavaa tai oleellistakaan, ja sitä harrastavat lähinnä vesikelloja suosiva merlem sekä muut kaupungistuneet haltiat.

Kuukaudet

Hagramia puhuvien ihmisten keskuudessa vallitsee yhä jostakin historian hämäristä alkunsa juontava tapa jakaa kuukaudet vuodenaikojen mukaan. Esim. Troianissa vuoden katsotaan alkavan yleensä ensimmäisestä kevään kuusta, eli käytännössä maaliskuusta.

Kuukauden nimi hagramissa (eldalien vastine) - suomenkielinen vastine, päivien määrä

Ensimmäinen Jousenkuu (Sulimë) - maaliskuu, 31 päivää
Toinen Jousenkuu (Viressë) - huhtikuu, 30 päivää
Kolmas Jousenkuu (Lotessë) - toukokuu, 31 päivää

Ensimmäinen Suvenkuu (Narië) - kesäkuu, 30 päivää
Toinen Suvenkuu (Cermië) - heinäkuu, 31 päivää
Kolmas Suvenkuu (Urimë) - elokuu, 31 päivää

Ensimmäinen Sadonkuu (Yavannië) - syyskuu, 30 päivää
Toinen Sadonkuu (Narquelië) - lokakuu, 31 päivää
Kolmas Sadonkuu (Hisimë) - marraskuu, 30 päivää

Ensimmäinen Kaamoskuu (Ringarë) - joulukuu, 31 päivää
Toinen Kaamoskuu (Narvinyë) - tammikuu, 31 päivää
Kolmas Kaamoskuu (Nenimë) - helmikuu, 28 päivää

Lue lisää


Lait, oikeus ja rikollisuus

Ihmisten oikeuskäytännöt kuvaavat Troainin valtakunnassa käytössä olevaa lainsäädäntöä. Se nojaa pitkälti Äidin ja Soturin uskontoon, noudattaen sen sanelemaan moraalikoodistoa. Rangaistukset vaihtelevat julmista ja kuolettavista rangaistuksista kuten teilauksista ja paloitteluista aina suulliseen nuhteluun.

Meresin haltiavaltakunnassa käytetään omaa, merlemin aatelissukujen ja Haltianeuvoston valtaan perustuvaa oikeutta. Käytännössä neuvosto säätää lait, joiden täytäntöönpanosta ja valvonnasta kunkin alueen hallitseva aatelissuku huolehtii parhaaksi katsomallaan tavalla. Haltianeuvoston ratkottavaksi kuuluvat ainoastaan sukujen väliset kiistat ja muut laajemman mittakaavan ongelmat.

Troianin oikeuskäytännöt
Orjuus
Varkaiden kilta


Taikuus

Magia ei ole Troianin pelimaailman keskiössä, mutta sitä on kuitenkin olemassa melko vapaasti eri muodoissaan.

Kansoista ainoastaan haltiat ovat luonnostaan maagisia, mutta kaikille muille lajeille taikuuden opettelu on kuitenkin mahdollista. Etenkin Äitiin ja Soturiin uskova ihmisten valtaväestö suhtautuu silti parantamista lukuunottamatta lähes kaikkeen taikuuteen torjuvasti, pitäen sitä "noituutena" ja pahana - mustana magiana. Taikuuden avoin harjoittaminen (paitsi parantaminen) ei näin ollen ole kovinkaan yleistä Troianissa, sillä taikojia on vainottu ihmisten toimesta vuosisatoja.

Päinvastoin Meresin haltiavaltakunnassa taikuuteen ei ole mitenkään epätavanomaista törmätä, sillä haltioille magia on kuitenkin yhtä arkinen asia kuin vaikkapa käveleminen, eivätkä he ajattele sitä mitenkään yliluonnollisena.

Lue lisää



Sivun alkuun